Pöljän keramiikka — Suomen vanhimpia arkeologisia tyyppejä

Suomalainen arkeologia ei ole kovin usein mediassa. Mutta jos sitä hieman raapaisee, löytää nopeasti tarinoita, jotka tekevät pienistä paikoista yllättävän merkityksellisiä. Pöljän tyyppi on juuri sellainen — pieni kylä Pohjois-Siilinjärvellä on antanut nimensä yhdelle tunnetuimmista pohjoismaalaisista asbestikeramiikan muodoista.

Mikä on Pöljän tyyppi?

Pöljän tyyppi on esihistoriallinen keramiikan muoto, jota löytyy ympäri Suomea ja myös naapurimaista. Se kuuluu niin sanottuun asbestikeramiikkaan — astioihin, joiden saveen on sekoitettu asbestikuituja lujittamaan materiaalia.

Asbestin lisäys ei ollut sattumaa: se mahdollisti ohuempien, kestävämpien ja korkeita lämpötiloja sietävien astioiden valmistamisen. Käytännössä tämä tarkoitti, että astioilla pystyi keittämään ruokaa suoraan tulessa — isoa harppausta aikana, jolloin tätä teknologiaa ei vielä hallittu kaikkialla.

Pöljän tyypille tyypillisiä piirteitä ovat ohuet seinämät, siistit reunat ja hienopiirteiset koristelut — pieniä painaumia, lyhyitä leikkauksia ja kampakuvioita. Astiat ovat yleensä pieniä, matalapohjaisia ja osoittavat huolellista tekemistä.

Miksi juuri Pöljältä?

Pöljän tyypin nimi syntyi arkeologien pitkäaikaisesta tavasta nimetä esihistorialliset tyypit sen mukaan, mistä sellaista löydettiin ensimmäisenä tai eniten. Pöljältä on tehty runsaasti löytöjä, ja ensimmäiset tunnetut tätä muotoa edustavat löydökset on tehty juuri siellä.

Pöljän asutushistoria ulottuu noin viisituhannen vuoden taakse, jo pronssikautta edeltävään aikaan. Asutuksen aktiivisuudesta kertovat juuri nämä keramiikkalöydökset — ne osoittavat, että paikalla asuttiin, syötiin ja valmistettiin astioita säännöllisesti.

Mihin aikakauteen tämä sijoittuu?

Pöljän tyyppi ajoitetaan karkeasti noin 1900–500 eaa. välille — eli neoliittisen kauden loppuun ja varhaiseen pronssikauteen. Se on suhteellisen pitkä aikaväli, ja osaltaan selittyy sillä, että tyyppi on levinnyt alueellisesti ja säilynyt käytössä useiden sukupolvien ajan.

Miksi tämä on edelleen merkityksellistä

Arkeologi ei pelkästään kerää esineitä — hän tutkii, miten ihmiset elivät. Pöljän tyypin astiat kertovat useista asioista:

• Teknologian siirrosta. Asbestin käyttöön vihkimäyksinen taito on levinnyt alueella henkilöltä toiselle — se kertoo yhteyksistä ja vaihdosta.
• Elämäntavasta. Astioiden koko ja muoto viittaavat erityyppiseen ruokavalioon ja ruoanlaittoperinteisiin.
• Pysyvästä asutuksesta. Astioiden valmistaminen on huolellinen ja aikaa vievä prosessi — se ei synny tilapäisasutuksen ohessa.

Missä Pöljän tyypin voi nähdä nykyään?

Esineitä on esillä muun muassa Pöljän kotiseutumuseossa, Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa ja Helsingin Kansallismuseossa. Jos matka vie Pöljän ohi, pieneen kyläkeidasmuseoon kannattaa ehdottomasti pysähtyä — sieltä saa sekä tarinan että konkreettiset esimerkit samassa paikassa.

Pöljän nykypäivän tuotteet jatkavat samaa linjaa pienimuotoisemmin. Nykyinen Pöljän keramiikka on paikallisten tekijöiden pienerätuotantoa, jonka muotokieli ja värit viittaavat samaan rauhalliseen Pohjois-Savolaiseen estetiikkaan.

Pysähdy tutustumassa valtatie 5:n varrella — Viitostupa on Pöljällä, Siilinjärveltä pohjoiseen.